Museo-ostot kaikista gallerioista
Kiasman nykytaiteen museon johtaja Pirkko Siitarin antama lausunto (Yle 12.2.) ostojen keskittymisestä vain muutamaan galleriaan on taiteilijan näkökulmasta huolestuttava. Siitarin perustelu, että meillä Suomessa ei ole monta ammattitaitoisesti toimivaa galleriaa, herättää kentällä kysymyksiä.
Viime vuosina taiteilijalähtöiset projektit, galleriat ja yhteenliittymät ovat loistaneet toinen toistaan kunnianhimoisemmilla projekteilla. Useat tahot ovat mukana kansainvälisesti messuilla sekä yhteistyöprojekteissa muiden instituutioiden kanssa; promotaan ja tehdään asioita yhdessä. Taiteilijavetoisten projektien tuleminen on otettu tähän asti kentällä hyvin vastaan, ja siksi ostojen segmentointi valtion instituution taholta vain tiettyihin gallerioihin ihmetyttää. Onko tämä kehitys jäänyt Kiasmalta kokonaan huomaamatta? Vai ovatko syynä yhä kutistuvat ostomäärärahat? Valtion taidemuseo on yksittäinen tärkein valtion taidekokoelmaa kartuttava taho. Taiteilijajärjestöt ovat etunenässä olleet joka vuosi vaikuttamassa siihen, että Kiasman ostomäärärahat säilyvät myös tulevaisuudessa.
Museon tehtävänä on tallentaa laajasta taidetarjonnasta kuva kansakunnan muistiin. Tämä tehtävä ei ole vähäinen. Jos museo epäonnistuu tässä keskeisessä tehtävässään ja suosii ostoissa vain muutamaa galleriaa ja tämän suosittelemia taiteilijoita, tuloksena on vaillinainen kuva aikalaistaiteesta tuleville sukupolville. Tätä virhettä ei voida ottaa myöhemmin takaisin. Ammattitaitoinen instituutio käy läpi koko kiinnostavan ja laadukkaan tarjonnan ennen ostopäätöksen syntymistä ja kuuntelee useaa asiantuntijaa. Ammattilainen pyrkii näkemään aina kentän sen ulkopuolelta, menemättä mukaan ansaintaan liittyviin kysymyksiin ja suosimatta toisia gallerioita toisten ohi. Vain sisältö ratkaisee, ei se, mistä galleriasta kyseinen teos on.
Taiteilijavetoisten gallerioiden toiminta saa yleishyödyllisenä valtion tukea, mutta kaupallinen galleria joutuu yksin lisäämään myyntiä toimintansa turvaamiseksi. Kun teokset ostetaan gallerioiden ohi, koko välittäjäporras köyhtyy. Kenttä tarvitsee niin nykytaiteen museoiden, gallerioiden kuin taiteilijalähtöisenkin toiminannan arvokkaan panoksen Suomen kaltaisessa pienessä maassa. On surullista, että Suomen kaltaisessa rikkaassa maassa kulttuurielämän tuki on niin pientä, että kenttä pakotetaan kilpailemaan keskenään jatkuvasti resursseista. Ennakoiden myös vuoden 2014 Valtion taidemuseon säätiöittämisestä koituvaa 20 M€:n kulua, joka leikkaa arviolta 13% paikallisten toimijoiden ja järjestökentän tukia, toivoisimme päättäjiltä pikemminkin enemmän resursseja kuin vyönkikiristystä taisteluumme suomalaisen taidekentän olemassaolosta.
Suomen Taiteilijaseura ry:n hallitus, puheenjohtaja Hanna Ojamo +358(0)41 4586187
Forum Boxin hallitus, toiminnanjohtaja Nina Toppila +358(0)40 5815087
Galleria Huudon hallitus, toiminnanjohtaja Henriikka Oksman +358(0)400 653461
Paula Holmila, kulttuuritoimittaja