Taiteilijan TOP3-työvälineet: Aino Ulmanen

7.5.2013

Teksti: Aino Ulmanen
Kuvat: Aarne Kyröläinen

Minä rakensin talon. Talossa on leivinuuni ja pihalla kesäkeittiö. Leivinuunissa paistan leivän ja kesäkeittiössä teen kesällä ruuan, säilön talven varalle.

Ulmanen_kuva1

Leivinuuni

Leivinuunin edessä on saranoilla oleva tuhkaluukku. Kuuma uuni on helppo avata koukulla pienestä reiästä. Sokerijuurikaskuokasta tein lanan, jolla vedän tuhkat tuhkaluukusta alas. Tuhkaluukku on heti uuniluukun takana. Tuhkaluukun käytävä on vähän alle metrin pituinen. Puuhellan kyljessä on luukku, josta tuhkan saa vedettyä ulos. Talvella lämmitän leivinuunin päivittäin, kovalla pakkasella kaksi kertaa päivässä.

Riippuen siitä, minkä väristä tuhkaa haluan, valitsen puun uuniin. Jos haluan vaaleaa tuhkaa laitan haapaa, punertavaa tuhkaa varten leppää.  Nokimustaa saan nuohoojalta talon hormista. Nuohooja myös tuo minulle nokimustaa, näin saan mustaa väriä riittävästi.

 

Ulmanen_kuva2
Loppuun palanut, nahka, poltettu puu ja pullonavaaja, 2013.

Tuli

Kun pilkon puita, syntyy lastuja ja silppua. Kuivattua puusilppua laitan kourallisen sanomalehden sisään. Sitten puut uuniin käärön päälle, aina lähtee. Joskus poltan osia teoksiini nuotiolla. Materiaalia voi syntyä myös vahingossa.

Kun sain talon valmiiksi, poltin roskia. Päällimmäisenä nuotiossa oli kaapinovi. Käänsin paksun palan ja huomasin, miten se oli hemmetin hieno. Otin palan äkkiä pois nuotiosta ja kaadoin ämpärillisen vettä päälle. Kun tulen saa heti sammumaan pohjaan asti, hiilet pysyvät yhdessä. Joskus vedän päälle mustan petsin tai mediumista, nokimustasta ja vedestä sekoitetun litkun. Viimeistely sitoo pinnan niin, ettei myöhemmin käsiteltäessä jää mustaa käsiin.

 

Ulmanen_kuva3

Tuhka

Säilytän tuhkan lajiteltuna työhuoneella pusseissa. Minulla on kuutta väriä. Sekatuhka taittuu eri sävyissä, hienoa väriä saa siitäkin. Yhden maatilan hakepannun sekatuhkasta saan myös mielenkiintoisen värin.

Hierrän palettiveitsellä tuhkan akryylimediumiin. Yleensä teen litran tuhkamaalia kerrallaan. Tuhkapigmentti laskeutuu ajan kanssa, siksi sekoitan maalia vielä ennen kuin alan maalata. Siivilöin tuhkan, jos haluan oikein hienoa pigmenttiä, tai jätän siivilöimättä, jos haluan maalipintaan enemmän struktuuria.

Maalaan kotimaiselle pellavakankaalle, jonka pohjustan gessolla. Kun gesson joukossa on vähän liitujauhoa,  maali ottaa paremmin kiinni. Maalaan kädellä, teräksisellä lattian tasoituslastalla, pensselillä tai saatan kaataa maalia suoraan kankaalle. Kaikkea olen tässä kokeillut.

Teokseni ottavat kantaa ilmastonmuutokseen, ihmisten aiheuttamiin luonnonkatastrofeihin ja ihmisen pahoinvointiin.

Aino Ulmanen verkkomatrikkelissa

Porvoon Taiteilijaseura ry